Sähköpyörät ovat vallanneet kaupunkien ja maaseudun pyörätiet, ja niiden suosiolle on syynsä. Mutta mitä tehdä, jos omistat jo laadukkaan polkupyörän etkä halua sijoittaa tuhansia euroja uuteen sähköiseen versioon? Ratkaisu on sähköpyörän konversiosarja – kätevä tapa muuttaa rakas vanha sotaratsu sähköavusteiseksi kulkupeliksi. Mutta onko tämä todella niin fiksu idea kuin miltä se kuulostaa? Käydäänpä asiaa läpi.

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsittelen yleisesti konversiota, toisessa osassa tieliikennelain koukeroita ja kolmannessa omakohtaista kokemusta pyörän sähköistämisestä. Tässä ensimmäinen osa luettavaksi, olkaa hyvä!

Miksi (ja miksi ei) sähköistää oma pyörä konversiosarjalla?

Sähköistyksen hyödyt riippuvat käyttötarkoituksesta, ja vanhan pyöräsi osista. Konversiosarja myös säästää rahaa verrattuna täysin uuteen sähköpyörään. Toisaalta, jokainen DIY-mielinen ajattelija/tekijä tietää, että mikään ”helppo” projekti ei yleensä ole lopulta helppo laisinkaan.

Plussat:

  • Rahallinen säästö – Laadukas sähköpyörä maksaa helposti 2 000–5 000 €, kun taas pätevän konversiosarjan voi saada 300–1 000 € hintahaarukassa.
  • Vanhasta pyörästä uuden veroinen – Jos sinulla on jo hyvä ja ergonominen pyörä, miksi vaihtaa sitä, kun voit vain lisätä moottorin!
  • Itse tekemisen ilo – Mikään ei voita sitä tunnetta, kun voit ylpeänä sanoa: ”Rakensin tämän itse!” (ei kerrota sitä, jos kirosit asennuksen jokaista vaihetta, ja jouduit katsomaan Youtube-videoita joka toinen minuutti).
  • Valinnanvapaus – Voit valita akunkoon, moottoritehon ja muut ominaisuudet omien tarpeidesi mukaan.

Miinukset:

  • Asennus voi olla painajainen – Jokainen ruuvi ei aina sovi kohdilleen, ja saatat tarvita erilaisia sovittimia, telineitä tai muuta mukavaa jotta jälkiasennetut osat saadaan asennettua nätisti pyörään. On sitä jouduttu poratakin runkoa kun pyörää on alettu sähköistää.
  • Paino kasvaa merkittävästi – Akku ja moottori voivat lisätä pyörän painoa 5–10 kg, mikä tuntuu varsinkin silloin, kun yrität kantaa pyörää portaita ylös.
  • Huoltotarve lisääntyy – Sähköjärjestelmä vaatii huoltoa ja vikoja voi tulla. Mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän voi mennä pieleen.
  • Laittomat tehot – Ostaessa konversiosarjaa pitää pitää mielessä Suomen absurdi tieliikenneleki. Tämä muuten ansaitsee oman artikkelinsa, joten siitä lisää osassa 2.
  • Valinnanvapaus – Voit valita akunkoon, moottoritehon ja muut ominaisuudet omien tarpeidesi mukaan… Valinnanvara tarkoittaa myös sitä, että saatat tehdä vääriä valintoja, ottaa liian pienen akun, alitehoisen moottorin tai osia jotka eivät sovikaan pyörääsi.

Varaudu suureen määrään muovipusseja.

Mitä kannattaa ottaa huomioon ennen sähköistämistä?

1. Pyörän soveltuvuus

Kaikki polkupyörät eivät ole yhtä hyviä sähköistettäviksi. Esimerkiksi kevyet maantiepyörät eivät kestä moottorin ja akun tuomaa lisäpainoa yhtä hyvin kuin tukevammat hybridit tai maastopyörät. Tarkista myös, onko rungossa tarpeeksi tilaa akulle ja johdotukselle. Lisäksi sinun on otettava huomioon pyörän kokonaispaino, jolla voi olla vaikutusta siihen onko uusi kulkupelisi tieliikennekelpoinen. Tästä lisää osassa 2.

2. Moottorin tyyppi

Konversiosarjoja on pääasiassa kahta tyyppiä:

  • Napamoottorit (etupyörässä tai takapyörässä) ovat renkaan napaan integroitu moottori: Yksinkertaisia ja edullisia, mutta voivat vaikuttaa pyörän tasapainoon ja käsiteltävyyteen. Etenkin etupyörään asennettava napamoottori voi saada kispan käyttäytymään kummallisesti etenkin talvella.
  • Keskiömoottorit korvaavat pyöräsi kampisarjan ja keskiön. Parempi painonjakauma ja tehokkaampi vääntö, mutta myös kalliimpi ja vaativampi asentaa. Yhteensopivuuden kanssa oltava erittäin huolellinen.

Itse olen ajanut sekä napa- että keskiömoottorisella, ja omakohtaisesta kokemuksesta voin suositella molempia. Maastopyörän sähköistykseen suosittelisin ennemmin keskiömoottorista, mutta työmatka-ajoon molemmat ovat varmasti toimivia.

3. Akun sijoitus ja kapasiteetti

Akku kiinnitetään joko runkoon tai tavaratelineeseen. Usein tarakalle kiinnitettävä akku tarvitsee kuitenkin jonkun lisäjohdon, ja henkilökohtainen mielipiteeni siitä on se, että ne näyttävät aina typeriltä joten ehdottomasti runkoon. Kapasiteetti määrittää toimintamatkan – tyypillisesti 36V/12Ah akulla pääsee noin 40–70 km. Talvella akun kapasiteetti putoaa jopa 30 %, joten akussa ei voi säästellä.

On myös huomionarvoista tietää, että toisinaan etenkin kiinalaiset verkkokaupat valehtelevat akun kapasiteetista, tai käyttävät kaikkein huonoimpia kennoja järjestelmässä. Kannattaa siis lukea arvosteluja ja tuotteen tietoja huolella, itse suosittelen akun kapasiteetiksi vähintään 17ah ja kennoiksi japanilaisten tai korealaisten valmistajien kennoja – etunenässä LG, Samsung tai Panasonic.

4. Sähköjärjestelmän hallinta

Konversiosarjoissa on yleensä poljinavustuksella toimiva järjestelmä, mutta sen lisäksi myös ns. peukkukaasu tai jopa kaasukahva. Näiden vaikutuksesta tieliikennekelpoisuuteen sitten osassa kaksi!

5. Työkalut ja tekninen osaaminen

Vaikka valmistajat lupaavat ”helpon asennuksen”, todellisuudessa tarvitset ainakin taitoa pyöritellä kuusiokoloavainta, kärsivällisyyttä ja mahdollisesti myös YouTuben pelastavaa voimaa. Mahdollisesti myös erikoistyökaluja esimerkiksi pyörän keskiön irrottamiseen.

Onko konversiosarjan hankkiminen kannattavaa?

Se riippuu. Jos sinulla on jo hyvä polkupyörä, hieman teknistä osaamista ja haluat säästää rahaa, konversiosarja voi olla erinomainen ratkaisu. Toisaalta, jos et ole valmis säätämään ja korjaamaan mahdollisia ongelmia, valmis sähköpyörä voi olla turvallisempi ja stressittömämpi vaihtoehto.

Lopputulos: Jos pidät rakentelusta ja DIY-projekteista, sähköpyörän konversiosarja voi olla hauska ja järkevä investointi. Mutta jos odotat helppoa, huoltovapaata ja vaivatonta ratkaisua, on parempi suunnata suoraan pyöräkauppaan.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, haluatko enemmän säästöjä ja räätälöintiä vai valmiin ja takuulla toimivan ratkaisun. Ja jos homma menee pieleen? No, onneksi aina voi sanoa, että ”ainakin yritin” ja marssia nöyränä pyöräliikkeeseen.

Pyörien määrä on muutenkin aina yksi enemmän kuin omistat.

3 thoughts on “Oman polkupyörän sähköistäminen – osa 1 – onko järkee vai ei”
  1. @blogi en olisi valinnut Bafangia enää 2025 (tai edes 2020) vaan TSDZ2. Tuossa bafangissa ei ole vääntöanturia, niin sen avustus on aika luonnoton. Riittää että vähän vispaa jalkoja niin saa vaikka täydet tehot. TSDZ kertaa oman tehon ja on paljon luonnollisempi polkea. Tuohon jälkimmäiseen saa jopa open source ohjelman!

    1. @harald @blogi Bafangit on ihan ok jos haluat luritella menemään kaasukahvan avulla tai muuten ns. laiskan sähköpyörään se on ihan soveltuva. Väännön tunnistava anturi tekee polkemisesta kylläkin paljon luontevampaa ja Tongsheng olis itselläkin seuraavan prokkiksen vaihtoehto, koska tuosta Bafangista puuttuu itselle tärkeä polkemisen kunnollinen "feedback". CYC kiinnostais kanssa mutta ne on vähän liian hintavia omaan makuun. Mutta kyllä sille kadenssianturilla varustetulle avustukselle löytyy tilausta vielä 2025, jos ei sitä väännön tunnetta pyöräilyynsä syystä tai toisesta halua.

      1. @tommi @blogi itse rakensin joskus bbs02 pyörän, en ajanut sillä kovin kauan ennen kuin piti hankkia "oikea" sähköpyörä. Tuo CYC on minulle tuntematon, pitää tutustua.

        Ai niin, joihinkin TSDZ2 moottoreihin saa kaasukahvankin, ellen muista väärin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *